Singereitä ja yksi Husqvarna

Olen kauan ja usein haaveillut kaikenlaisista hienoista ompelukoneista, peitetikkikoneesta, viisilankaisesta, differentiaalisyöttöisestä saumurista, applikoivasta ompelukoneesta ja digitaalisesta ohjauksesta. Mutta sitten, olen lukenut, miten paljon ongelmia ihmisillä sellaisten koneiden kanssa on. Niitä pitää jatkuvasti viedä huoltoon, ne eivät tykkää ommella kolmikerroksista farkkua yhdessä nahka-applikaation kanssa tai hermostuvat ihan vain pelkästä farkun saumasta. Ja sitten kiikutetaan taas huoltoon. Saumurit ryttäävät lankoja tai katkovat niitä, automaattinen lankojen pujotus ei toimi ja muutenkin koneet nikottelevat. Kaikki lisäosat pitää ostaa erikseen ja ne maksavat hunajaa.

Olen ommellut monenlaisilla vanhoilla koneilla aina, mutta kaikki ovat olleet enemmän tai vähemmän - no risoja. Niissä on ollut jotain vikaa, jota ei ole saatu korjattua.


Sitten törmäsin kirpputorilla ihanaan ompelukonesalkkuun. Jonka sisällä oli likainen ja vanha, mutta ehjän näköinen kone. Hintalapussa luki 25€ Ja niin lähti Singerini matkaan. Kone on mallia 720 ja leiman mukaan se on valmistettu saksassa vuonna 1954. Pesin ja öljysin koneen ja etsin siihen manuaalin netistä (onneksi oli Singeri, johon kaikki manuaalit vielä löytyy!!) Lähdin ottamaan selvää mitä kaikkea tulikaan ostettua enkä voinut kuin hämmästellä mitkä herkut sen mukana tulikaan! Ja sen lisäksi kaikki näytti vielä liki käyttämättömiltä. Olisikohan käynyt niin kuin äitini joskus sanoi, että ovelta ovelle kiertänyt hyvin puhuva ompelukonekauppias myi hänelle, nuorelle maalaisvaimolle, mahdottoman hienon ja kalliin koneen, jolla hän sitten ompeli suoraa ja siksakkia. Eli kaikki ne ihme vempeleet jäivät käyttämättä.

Singer 720 tarvikelaatikko

Tämän koneen mukana tuli siis laatikko, jossa on erilaisten koristetikkien levyjä. Lisäksi tietysti jonkun verran erilaisia paininjalkoja ja välineet kaksoisneulan käyttöä varten. Jo tuossa riitti hetkeksi opiskeltavaa.

Kerran koristelin yhden paidan vaikka kuinka monella napilla vain siitä ilosta, että löysin koneesta ohjeen miten sillä ommellaan kiinni napit!

Moni paininjalka oli kuitenkin niin erikoinen, etten löytänyt manuaalista niihin ohjeita, ja näin olleen ne ovat edelleen käyttämättä kun en edes tiedä millä hakusanalla moisia hakisin?


Kaksoisneula toimi koneessa moitteettomasti ja ajatus peitetikkikoneesta hautautui hiljalleen taka-alalle. Ainoa asia joka harmitti, oli se, että usein peitetikkiä ja suoraa ommelta kaipasi vuorotellen ja silloin jatkuva asetusten säätely kävi ajoittain hermoille.

Mukana tulleita tarvikkeita

alkuperäinen manuaali

Ja sitten törmäsin toisella kirppiksella ompelukonesalkkuun. En niin ihanaan, eikä konekaan näyttänyt aivan yhtä sympaattiselta, mutta sekin oli Singeri ja lapussa hinta 35€. Edellisen ostoksen vakuuttamana kannoin tämänkin tuhannen kilon puntin kotiini. Tämän koneen numero oli 401 ja se oli hieman nuorempi kuin edellinen koneeni. Manuaalit löytyivät taas ja kone kävi läpi samat huoltotoimet kuin edellinenkin. Noissa vanhoissa koneissa kun on se huippu juttu, että niiden manuaaleissa on tarkat huolto-ohjeet, sillä oletuksena ei todellakaan ole se, että konetta kiikutettaisiin jokaisen pienen murheen vuoksi johonkin huoltoon. Liekö 1950-luvulla edes ollut ompelukonehuoltoja?

Ostin koneen siis peitetikkikoneeksi. Asetin siihen kaksoisneulan ja kaikki
asetukset sitä varten.  Ja sitten ryhdyin kuitenkin perehtymään mukana tulleen lisäpöydän alla olevien laatikoiden aarteisiin. Monenlaisia, toinen toistaan kummallisempia paininjalkoja. Osin samoja kuin edellisissäkin ja osin samoja kuin koristeena olleen polkusingerin laatikosta olin aiemmin löytänyt. Ei voi kuin sanoa, että nyt minulla on kaikkea mitä kotiompelija voi kaivata! Siis jopa paininjalka, joka rypyttää tai pliseeraan kangasta samaan aikaan kun sitä ompelee yhteen toiseen kankaaseen. Eli siis voi tehdä tytölle mekkoa, jonka helma on rypytetty, ja ommella sen kiinni suoraan yläosaan samalla kun kone nätisti ja tasaisesti rypyttää helmaa! Ei enää harsien rypytettyjä helmoja! Tervetuloa salsahameet!! Ja kanttauskin onnistuu nätisti sitä varten tehdyn paininjalan avulla. Ja mikä parasta, kun molemmat koneet ovat Singereitä, käyvät tietysti paininjalat kumpaankin koneeseen ihan nätisti. Ja jos sähköt ovat taas joku talvi pitkään poissa, voin käyttää näitä samoja välineitä myös polkusingerini kanssa!

Tässä muutamia kuvia paininjaloista:

kanttausjalka

ruffel-jalka

applikointi-jalka

ohjuri

Näiden kaverina mulla on sitten Huskylock 530 saumuri jonka ostin kuin sian säkissä huutonetistä. Vanha ja temppuileva, ilman mitään hienoja herkutuksia, mutta tekee saumurisaumaa neljällä tai kolmella langalla.
Se on ainoa jonka päivittämistä vielä harkitsen. Tuolle löytyy varmasti ottaja sellaisesta, joka tarvitsee saumuria ihan vaan pelkän suoran sauman ompeluun. Itse kaipaan sitä differentiaalisyöttöä ja helman huolitteluommelta ja muuta, mikä löytyisi vaikkakin vain 10 uudemmasta koneesta. Kyllä se eteen vielä tulee ja siihen asti mennään tuolla. Ihan hyvin se kuitenkin pelittää. Ja onhan sen koneistani nuorin!