Gluteeniton, maidoton, munaton raparperitorttu

Oli tulossa pienet juhlat ja jotain kakkua ajattelin. Sankari itse toivoi tietysti jotain ihanaa ja herkullista, kaunista ja koristeellista kakkua, mutta erityisesti raparperikakkua. Että siis oikeasti raparperikakkua. No ei sitten muuta kuin hakukone pyörimään ja raparperikakun ohjetta etsimään.

Ja kyllä löytyikin kauniin kakun ohje! Meinaan löytyi tämmöinen kuin Raparperi-valkosuklaa-juustokakku tikkunekun Taikinaterapia-blogista. Nappasin tänne sieltä luvatta tuon kakun kuvan kun oli niin kaunis. Mutta kuvan oikeudet on silti tikkunekulla ja poistan tämän täältä jollei se saa olla

Ainoa ongelma tässä kohtaa oli se, että eräs vieraista ei oikein siedä maitoa tai viljojakaan ja sotii omia periaatteitani vastaan jättää sellaista vierasta ilman tai tehdä joku erityisjuttu pelkästään hänelle, koska se nyt vaan on täysin mahdollista tehdä sellainen kakku joka sopii kaikille ja maistuu kaikille. 

Joten etsintä jatkui. Seuraava sopivan näköinen oli Koristenurkan Herkkukakku joka oli maidoton, munaton sekä gluteeniton. Mutta ei kuitenkaan ihan sellainen jota ajattelin tai jota toivottiin. Mutta liki.

Nämä kaksi yhdessä vaikuttivat kuitenkin sopivalta ratkaisulta, eli poimin rusinat pullasta ja sekoitin näistä kakuista hyvän yhdistelmän. Ja siten syntyi 

Suvituulen raparperitorttu

joka on siis gluteeniton, munaton sekä maidoton.

Raparperisose:
8 keskikokoista raparperinvartta
2 dl vettä2 dl sokeria

Kuori raparperit, jotta saat aikaiseksi vihreätä keitinlientä.
Paloittele varret kattilaan, lisää vesi ja sokeri ja keittele hiljalleen kunnes raparperit pehmenevät ja alkavat soseutua.
Kaada keitos tiheän siivilän läpi ja ota liemi talteen.
Jäähdytä sekä liemi että sose.

Pohja:

270 g Semperin gluteenittomia kolakeksejä
70 g maidotonta margariinia sulatettuna

Murskaa keksit. Tämä on aika haastava homma, sillä nuo keksit ovat kovia! Koitin kaikenlaisia välineitä, mutta parhaaksi havaitsin sakset ja sitten vähän nuijaa päälle. Kyllä hajoaa! Itse jätin osan paloista tarkoituksella vähän suuremmiksi, jotta olisi karkeampi se pohja

Sulata rasva ja sekoita keksinmurusten kanssa. Painele kelmutettuun, 24 senttiä halkaisijaltaan olevaan irtopohjavuokaan ja laita jääkaappiin jähmettymään.

Täyte:

4* 125g pkt Alpro Vanilja soijavanukasta
1 pkt (2,5dl) Alpro Airy & Creamy - soijavispikermaa
itse valmistettu raparperisose
hieman raparperin keitinlientä
8 liivatelehteä
(vadelmia)

Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen.
Vatkaa soijakerma ja yhdistä sitten kerma, vanukas ja raparperisose. Mausta sokerilla mikäli tarpeen.
Kuumenna hieman keitinlientä ja liuota sitten liivatelehdet liemeen ja vatkaa liivateseos raparperikerman joukkoon.
(mikäli haluat kakkuun extratäytettä, laita tässä vaiheessa jähmettyneen pohjan päälle hieman vadelmia)
Kaada seos kelmulla vuorattuun irtopohjavuokaan jähmettyneen pohjan päälle.
Anna jähmettyä mieluusti yön yli.

Päälikiille:

3dl raparperien keitinlientä
(sokeria)
5 liivatelehteä


Liota liivatelehdet kylmässä vedessä, Kaada kulhoon 2dl keitinlientä. Keitä 1dl keitinlientä kuumaksi ja liuota siihen pehmenneet liivatelehdet. Kaada koristekiille kakun päälle ja jäähdytä.


Koristele kakku haluamallasi tavalla.

Meillä tuli tämmöinen:

Asusteita koossa 60cm ja muuta pientä

Tässä kun tuli innostuttua noista pienistä jutuista ja sitten edellisestä projektista jäi juurikin pikkuisen kangasta niin tuli tehtyä lisää jotain pientä. Ja mitä sitä tarvitsisikaan tuollainen 2kk ikäinen kaikkein kipeimmin? 

No tietysti kenkiä! Ja käsilaukun! Vai mitä?

Kuvassa sekä laukku, että kengät + tulitikkuaski siellä laukussa antamassa hieman osviittaa koosta. Askia en nyt kuitenkaan sitten lahjaksi pienelle vienyt, ehtii sitä tulitikkuleikkejä hieman myöhemmin sitten... 

Mutta siis jos nyt tekee hyvin pienelle niinkin tarpeellisen lahjan kuin mekon ja pitsipöksyt, niin eikös nämä tämmöiset mene sitten jo ihan siihen samaan sarjaan. Sillä ajatuksella lähdin, että eiköhän vanhemmat pidä huolen siitä, että lapsella on jotain kunnollista päälle puettavaa, lämmintä ja mukavaa, niin sitten lahjaksi voi hyvin viedä tämmöistä aivan järjetöntä, mutta ehkäpä söpöä? Ei sitä kuitenkaan sille omalle tule hankittua, kun pitää sitä järkevää ostaa ihan riittämiin..

Kengät, tai no pikemminkin tossukat on Mary-Jane-tyyppiset ballerinat nilkkaremmillä. Nappi on niissä ihan vain koristeena, varsinainen kiinitys on piiloneppi, jolla on kaksi vastakappaletta, eli remmin pituutta voi siten hieman säätää jos vaikka sattuu nilkka jossain vaiheessa olemaan hieman pulleampi. Tossut on Suuren käsityö-lehden kaavalla tehdyt, mutta muutin ohjetta siten, etten tehnyt ainuttakaan näkyvää saumaa. Takaosa ja sivujen kiinnityskohdat on tehty niin, että saumat jäivät kappaleiden väliin (kaksinkertainen kangas) ja pohja kiinnitetty pääliosaan pussisaumoin. Näin ei jäänyt mitään rumia ja ehkä pienen jalkaa raapivia saumoja mihinkään.

 Käsilaukku, tai siis ehkäpä ennemminkin olkalaukku, on kokoa "yksi tutti", sillä sen verran sinne ehkä mahtuu sisälle, jos mahtuu. Tuo koristenauha tuli tuohon olosuhteiden pakosta, sillä kangasta oli jo niin vähän, että toinen puoli oli pakko ommella kahdesta kappaleesta. Ja siis kyseessä on kassi jonka sivujen mitta ennen ompelua oli noin 10cm x 10cm. Mutta kun kangasta on niukasti niin sitä on. Mutta sauma jäi sitten kivasti tuon nauhan alle piiloon ja tulipa siinä sitten se kassin koristeluidea samalla mieleen kuin itsestään. Kassi on sisältä valkoinen, samoin kuin kassin kahvan sisäpuoli. Sattuneesta syystä.


Hirmuisen tarpeellisia! Tai no... mutta söpöjä kuitenkin :)

Tämä kaveri, joka myös oli pieni kyläilyvieminen mutta ihan toisaalle, on Ruusu-Paavo. Hän pitää huolen ovista, ettei tuuli heiluttele miten sattuu. Ruusu-Paavo on seläkseen PUL-vuorattua ruskeaa velouria ja masu on liukaspintaista trikoota. Sisällä Paavolla on komeita kiviä kupu täynnä. Hyvä on sillä pyrstöllä paikallaan istua.