torstai 10. tammikuuta 2013

Tiputiputii, tsirp tsirp

klikkaa isommaksi
Tein pikku tipulle tipupaitoja. Ensimmäiseen löytyi ihana harmaa kukkakangas Eurokankaan palalaarista. Ihan ohutta perustrikoota pienillä painovirheillä. Me kun ei olla itsekään kovin virheettömiä niin kelpaa oikein hyvin. Tietysti jos olisin vähän tarkemmin katsonut mitä teen, niin ehkäpä ne virheet olisi saanut jätettyä niihin pikkupaloihin jotka jäi yli. Mutta ei, siinä ne on paidassa mukana, pienet ja isot virheet.

Kaava on tuossa ihan oma, eli käytännössä sellainen, että saksitaan tästä, tuosta ja ehkä pikkaisen tähän... ja lisätään vielä tuota ja tätä ja... Varmastikin käytin pohjana taas jotain tytön vanhaa paitaa että tuli alun mittasuhteet jotenkin kohilleen, mutta aika hassu siitä tuli silti.
Paidassa on etu- ja takakappaleissa pienet hihojen alut joihin kiinnitin pitkät suikaleet kiinni rypyttämällä. Rypytysosan jatkeeksi tuli sitten taas kapeat hihakappaleet. Sillä tavalla tuli tehtyä hassut hihapussit. Helmaan ompelin sitten myös kivan frillan kun oli pakko päästä kokeilemaan "uuden" ompelukoneeni rypytyspaininjalkaa. Ja sitten paidasta tulikin mekko!

Rypytyspaininjalka toimii muuten kuin unelma. Silmissäni jo siintää kesän frillamekot joita tuolla koneella on aivan unelma tehdä!

Niin ja se tytön suunnitelma tuossa. No se on tuo tipu siinä edessä. Lintutietäväiset huomaavat siinä ehkä jotain tunnistettavaa, tai edes lievästi. Se meinaan on (vaalean)punarinta. Kun tyttö halusi punarinnan mutta äidin mielestä se oli aivan väärän värinen. Mutta tuo on silti punarinta, hieman vain mutatoitunut... Ja näin on sitten tytöllä oma Pink Robin -mekko!


Toinen tipupaita onkin oikeastaan kaksi paitaa. Samaan aikaan leikkasin kahdesta kankaasta identtiset kappaleet ja ompelin niitä sitten ristiin keskenään. Kankaat on Eurokankaasta ja tällä kertaa harvinaisesti molemmat suoraan pakasta. Ostin nuukana niitä vain puoli metriä per kangas ja kyllä muuten meni sitten niukille! Jättimäisten palojen kanssa ei koskaan ole ollut sitä ongelmaa että kangas loppuisi kesken. Toisenlaisia ongelmia ehkä sitten kuitenkin...

Paitaan, johon tuli yksivärinen etuosa, oli oikeastaan pakko applikoida jotain, muuten siitä olisi tullut hyvin tylsä. Mallin otin kuviollisen kankaan yhdestä tipusta. Toinen ei sitten mielestäni mitään kaivannutkaan kun oli etupuoli tipuja täynnä. Mutta siinä törmäsin taas ikuisuusongelmaani: kaula-aukkoon. Se on aivan liian pieni, vaihteeksi. Ensimmäisessäkin se on vimpula ja vämpylä, mutta siitä menee pää sisälle kuitenkin. Toisesta ei mene. Ja kangasta ei ole enää yhtään kun menin onneton tekemään pienistä paloista vielä taskuja vaikka vain yhden käytinkin.

Vielä en ole keksinyt, että millä tekisin tuon kaula-aukon uudelleen. Jollain kolmannella kankaalla tietysti mutta millä... Saas nähdä mitä siitä vielä tulee.
Ja kun vielä keksisin, miten välttyisin tältä ikuisuusongelmalta. Kaikki muut kyllä onnistuvat, mutta nuo kaula-aukot!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti